Näin siinä sitten kävi. Lähdin maailman ääriin kokemaan suuria ihmeitä kiinalaisten kujeiden keskellä, ja mistä löydänkään itseni: naapurimaan lihapatojen ääreltä. Suuryritys Ikea on saanut myös täältä Taiwanista oivan jalansijan ja nykyään lähes jokainen taiwanilainenkin tuntuu tietävän ainakin yhden ruotsalaisen ruuan, lihapullat. Taipein yksikkö sijaitsee lähellä kotiamme joen tuolla puolen. Poikkesimme sijoitusperheeni (millä tätä nyt kutsuisi) kanssa tänään nauttimaan päivällistä sinikeltaisten seinien sisälle. Huvittavinta käynnissä oli se etten ollut koskaan aiemmin Ikeassa käynyt. Tulipa sekin ensikokemus saatua yllättävällä puolella tellusta.
Tietenkin päädyin popsimaan noita kuuluisuutta niittäneitä pulleroita. Maittoivathan ne, vaikka kyllä kotona tehdyt (rehellisyyden nimissä täytyy kyllä pohtia onkohan meillä todellisuudessa koskaan ihan itse tehty lihapullia) maistuvat vähintäänkin yhtä maukkailta. Persilja, sinappi ja puolukkahillo, josta en perinteisesti ole lainkaan pitänyt, saivat yllättäen melkein vedet silmiin tuodessaan ihmeellisellä voimalla muistoja pohjolasta (ja Muistoja Pohjolasta) mieleen. Voi Suomi, olet maailmanmatkaajan kaipuun ehdoton vakilähde!
Päivällisellä piti kai vain käydä, mutta lopulta matkaan tarttui myös mm. ruisleipää, kynttilöitä, verhot, kirjahylly, lyhty, kuusenoksia, snöreä (naminaminami) ja ties mitä tilpehööriä. Onneksi en ollut ainoa maksaja. Vaikka noin ylipäätään en ole mikään sisustuksen ihmelapsi enkä menetä hermojani vaikkei tapetti aina stemmaisi täydellisesti maton tupsuihin, Ikean tuotteiden yksinkertainen tyylikkyys ja siisti arkisuus tekivät minuun vaikutuksen. Suomessa en ole tällaista kiintymystä havainnut, mutta taiwanilainen tyyli sisustaa on hyvin leväperäinen, ja suorastaan karmivia värimaailmoja tulee päivittäin vastaan niin ihmisten kodeissa, ravintoloissa kuin melkein missä tahansa. Siksi kai oli niin levollista katsella hetki skandinaavisen tuttua ja turvallista väri- ja muotokieltä.
Ja vihdoin ensimmäinen suomen kielen löytöni! Laadulla on hintansa.
Tämän tekstin myötä en suinkaan halua kannustaa ketään ylimääräiselle shoppailureissulle Ikeaan, sillä keskivertosuomalaisen kaapeista kyllä löytyy ihan tarpeeksi roinaa ja rompetta ilmankin, eikä tuokaan tavarataivas taida aina pyörittää kaikkein reiluinta bisnestä. Kirppari, kierrätyskeskus ja mummolan kaapit ovat paljon luontoystävällisempiä kohteita. Halusin vain jakaa hieman sitä ihastuksen ja kaipauksen tunnelmaa, mitä tutut asiat kaukana kotoa tuovat mieleen. Siispä, suosi suomalaista unohtamatta muun maailman anteja ja tarpeita.
Koska alan hiljalleen taitaa kiinaa paremmin kuin toista kotimaista, en edes yritä yltää otsikkoa kummempiin svenska-suorituksiin. Siis äidinkielen sanoin iloista ja siunattua päivää itse kullekin säädylle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti