Ahkerimpia lukijoita kunnioittaen täytynee viimein antaa tilannekatsausta olostani. Olen edelleen hengissä, terveenä, jalat Taiwanin mullassa ja mieli virkeänä. Aamun tiskit on tiskattu ja kohta hyppään pyörän selkään ja sillä päivieni päivänsädettä noutamaan. Söin juuri ranskanpastillipussin loppuun aivan huomaamatta. Niin siinä käy kun ottaa ruokaa koneelle.
Pitkä hiljaisuuteni johtui perheeni vierailusta täällä. Siis miettikää nyt: koko jengi ronttaantui tänne maan ääriin minua tapaamaan. Voitte vain kuvitella riemuni määrän - mittasuhteiltaan se ylittää auringon ytimen kuumuuslukemat ja monet muut suuret mittayksiköt. Aika oli kenties parasta täällä viettämääni. Taiwanissa ja maailmassa on paljon hienoa, villiä ja veikeää mutta mikään ei voita rakkautta ja rakkaiden kanssa vietettyjä hetkiä. Eli sori vaan kaikki elämäänne huikeita elämyksiä kaipaavat. Ette voi löytää mitään parempaa kuin rakkaus. Nössöä mutta ah niin totta!
Eteläkärjen hiekkarannalta ilta-auringon loisteessa inspiroitunut kuva siskojeni avustuksella elähdyttäköön päiväänne, lukijat armaat. Jos siitä tulee vain kateellinen mieli niin lohduttautukaa ajatuksella että liiasta rusketuksesta voi tulla syöpää. Kunniaa Suomen terveelliselle kaamokselle!
Paneudun kirjoitteluun taasen kunhan Tyynenmeren kiireiltäni kerkeän. Tai mitä kiireitä sitten lienevätkään. Tai olipa niitä kiireitä tai ei. Tai miten vaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti